Regea kudospankki ja solukeskus

Tampereen yliopiston Regea kudospankki ja solukeskus on voittoa tavoittelematon organisaatio, jossa toimii kliininen kudospankki ja GMP-soluvalmistusyksikkö.

Regea kudospankki ja solukeskus

Kliininen kudospankki

Regea talteenottaa ja jakelee kudossiirteitä (luu-, jänne-, sarveiskalvo- ja amnionkalvosiirteet) kliiniseen käyttöön. Regea tuo lisäksi maahan kudossiirteitä EU-maista. Vuosittain noin 650 siirrettä toimitetaan sairaaloihin. Yksi Regean tärkeimmistä tavoitteista on kudosluovutusten lisääminen ja siirteiden saatavuuden varmistaminen Suomessa.

Kudostilaukset:

kudoskoordinaattori(at)regea.fi
tel. +358 50 4437 236

Kantasolutuotteet

Soluterapiavalmisteet ja kudosmuokkaustuotteet ovat uudenlaisia lääkkeitä, joilla on laaja potentiaali erilaisten sairauksien hoidossa. Regea kudospankki ja solukeskus aloitti ensimmäisten joukossa maailmassa kantasolupohjaisten kudosmuokkaustuotteiden valmistuksen kliinisiin sovelluksiin. Tähän mennessä lähes 30 luukudospuutoksesta kärsivää potilasta on hoidettu potilaan omasta rasvakudoksesta eristetyillä kantasoluilla. Hoidot on toteutettu yhteistyössä suomalaisten sairaaloiden kanssa.

Regeassa on GMP-puhdastilat ja niitä tukevat laadunvalvontalaboratoriot solupohjaisten tuotteiden valmistukseen.

Kudosten käyttö

Luovutettuja kudoksia käytetään monenlaisten vakavien sairauksien tai vammojen ja tapaturmien hoidossa.

  • Luupankkiluuta käytetään kulumien, syöpien tai onnettomuuksien aiheuttamien kudospuutosten hoitoon. Luuta voidaan käyttää sellaisenaan, mutta sitä käytetään myös murskattuna esimerkiksi proteesileikkausten yhteydessä.
  • Kudospankkiin talletettuja jänteitä käytetään sellaisenaan korvaamaan erilaisia jännevammoja.
  • Sarveiskalvosiirteellä pystytään palauttamaan näkökyky silloin, kun sairauden tai vamman aiheuttaja on sarveiskalvossa.
  • Amnionkalvo on istukan vesikalvo, jota saadaan suunniteltujen sektioiden yhteydessä. Sitä käytetään mm. silmävammojen hoidossa. Se suojaa vaurioitunutta aluetta ulkoa tulevalta mikrobihyökkäykseltä ja suojaa siten haavaa.
  • Sydänläpät ovat toiminnallisia kudoksia, joilla voidaan korjata erilaisia läppävikoja sellaisenaan siirrettyinä. Sydänläppiä talletetaan pääosin sydämistä, jotka eivät jostakin syystä sovellu elinsiirtoihin.
  • Verisuonisiirteillä voidaan korjata vahingoittuneita verisuonia.
  • Ihosiirteillä voidaan korvata ihoa silloin, kun se on vaurioitunut sairauden tai onnettomuuden, esimerkiksi palovamman, vuoksi.

Usein kysytyt kysymykset

Napsauttamalla alla olevat paneelit auki näet vastaukset kuhunkin kysymykseen.

Mikä on elinluovutuksen ja kudosluovutuksen ero?

Elimiä ovat mm. sydän, keuhkot, maksa, munuaiset ja haima. Elinluovuttaja on aivokuollut, jonka elintoimintoja ylläpidetään mekaanisesti. Elinluovuttajan ja elinten saajan kudostyypin tulee sopia yhteen mahdollisimman hyvin. Kudoksia ovat mm. silmän sarveiskalvo ja kovakalvo, sydänläpät, luu, jänteet, rusto ja iho. Kudosluovuttaja voi olla elävä tai kuollut ja osa elinluovuttajista luovuttaa myös kudoksia.

Kuolleelta luovuttajalta voidaan irrottaa kaikkia edellä mainittuja kudoksia. Elävältä luovuttajalta voidaan saada mm. luuta esimerkiksi lonkkaleikkauksen yhteydessä, jolloin luovutetun reisiluun pään tilalle asennetaan proteesi. Suunnitellussa sektiossa on mahdollista luovuttaa amnionkalvo eli sikiöpussin sisin kalvo kudossiirteiksi. Kudosluovutuksiin ei liity hylkimisreaktiota ja siten kudossiirrot on helppo toteuttaa eri luovuttajien ja saajien välillä.

Miten minusta voi tulla luovuttaja?

Paras tapa tuoda oma toive esiin on allekirjoittaa elin-/kudosluovutuskortti. Kortti on saatavilla myös sähköisesti ja sen voi ladata puhelimeensa. Elin-/kudosluovutustahtonsa voi kirjata myös OmaKanta-järjestelmään. Toiveesta tulla kudos- ja elinluovuttajaksi kannattaa mainita myös perheenjäsenille ja muille läheisille, jolloin he tietävät toiveesta.

Saako kudosluovutuksesta palkkiota?

Ei saa. Laki säätelee kudoslaitostoimintaa ja kaikki kudosluovutukset ovat palkkiottomia. Myös kudospankki on voittoa tavoittelematon toimija, joka saa kattaa vain omat kulunsa kudoksia eteenpäin toimitettaessa.

Mitä voittoa tavoittelematon toimija tekee kudosten välittämisestä saaduilla korvauksilla?

Kudosten irrotukseen, säilytykseen, käsittelyyn ja testaukseen liittyy kustannuksia. Myös kudosten turvallisuuden varmistamiseksi suoritetut luovuttajien verinäytteiden testaukset aiheuttavat kustannuksia. Kaikkia näitä edellä mainittuja kuluja katetaan kudosten välittämisestä saaduilla korvauksilla.

Miten kudosluovuttajat testataan?

Kudospankkitoiminnassa noudatetaan samoja periaatteita kuin verenluovutuksessa. Kudosluovuttajista otetaan verinäytteet joilla varmistetaan, että luovuttaja ei sairasta kudosten välityksellä tarttuvia tauteja (HIV, kuppa, hepatiitti B ja C).

Voinko toimia kudosluovuttajana, jos minulla on jokin sairaus?

Kudosluovuttajien soveltuvuus arvioidaan lainsäädännössä määritettyjen lääketieteellisten kriteerien mukaisesti. Kaikki sairaudet eivät aiheuta estettä kudosluovutukselle, mutta näistä asioista ei itse tarvitse olla tietoinen.

Saako vastaanottaja tietää, kuka kudoksen on luovuttanut?

Ei saa. Kudosluovutuksen yhteydessä luovuttajalle ja kudokselle annetaan yksilöllinen koodi. Kaikkia kudospankkitoiminnassa mukana olevia sitoo salassapitovelvollisuus.

Regea logo

© 2017 | BioMediTech Finland. All rights reserved.